Istu!

Järvi odottaa jo jääpeitettä.

Tänä aamuna tuli taas mieleen että mitähän Nönölle voisi taas opettaa, no istuminenhan on yksi perusjuttuja joka on meiltä täysin unohtunut. Siispä harjoitukset käyntiin ja pienellä rähistelyllä ja houkuttelulla alkoi peppu mennä komennosta lattiaan ja iltapäivällä jo paremmin kuin aamulla. Tätä harjoitusta on syytä varmaan tehdä säännöllisesti samoin pitäisi aloittaa paikka-harjoitus.
Olemme viime aikoina vain nautiskelleet pienestä ilopilleristämme (mitä nyt vähän on pitänyt ääntä korottaa PUREMISEN takia:)) Nönö on niin ihastuttava ettei oikein sanat riitä, joka aamu alkaa pusuttelulla ja illalla kun väsy iskee niin isännän tai emännän kylkimyyry on paras paikka. Nyt saan onneksi viettää muutaman lomapäivän pienen karvakuonon kanssa - ulkoilua ja kaikin puolin tervettä elämää. Käymme varmaan Kesärannan metsässä taas ilakoimassa. Minä olen aina nauttinut metsäluonnosta ja nyt minulla on ystävä, jota ei tarvitse kahta kertaa pyytää metsäretkelle - aina lähtee yhtä mielellään.
Sain syntymäpäivälahjaksi pystykorvakirjan ja siinä oli mielenkiintoista tietoa lajista. Parasta oli kokeneen kasvattajan tieto siitä ettei metsätyskoira "mene pilalle" lellittelystä ja hellästä hoidosta. Vanhentunut on käsitys että metsästyskoira tarvitsee kovan kasvatuksen. Luotan siis intuitiooni ja toimin sen mukaisesti, hellästi.