keskiviikko 7. lokakuuta 2015
perjantai 2. lokakuuta 2015
Metsopoika kanahaukan jäljiltä
"Kuule Hippu tässä on metso, joka antaa hyvin haukkua, tosin ei nouse puuhun. Ainut huono puoli, ettei isäntä kylläkään näitä ammu ja paikalle tullessaan komentaa meidät pois ja noituu kanahaukat helvettiin."
Kanahaukkaa pidetään harvinaisena lintuna. Mutta yllä kuvatuista ja lisääntyneistä jäljistä päätellen niitä on ihan riittämiin. Haukan havaitseminen metsässä on erittäin vaikeaa, on se niin ovela lentelijä. Kananlintujen höyhennysjälkiin törmää nykyisin hyvin usein metsäreissulla. Etenkin poikueille tämä rosvo on erittäin tuhoisa.
Haukka on rauhoitettu aikoinaan lailla, kun laji oli vaarassa hävitä. Tilanne on muuttunut ja kanta vahvistunut. Siksi nyt olisi selvitettävä näiden haukkojen todellinen määrä ja päättää, kuinka paljon niitä lajin säilymisen kannalta tulisi olla. On alueita, joissa oli ennen hyväkin lintukanta, mutta näiden saalistajien pesiytyessä sinne, saa pystykorva haistella vain höyheniä tai ylläkuvattuja raatoja.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)