maanantai 27. helmikuuta 2012

Karkuteillä

Tänä aamuna Nönö otti hatkat pari kertaa ja pisti vipinää minun aamutoimiini. Onneksi korkeat lumikinokset vähän toppaavat karkulaisen matkantekoa ja koira ei päässyt ihan joka pihalle.Minä ramppasin yöpuvussa ovelta ovelle ja huomasin kauhukseni etten pysty viheltämään ja pillikin oli kadoksissa - voi hitsi. Isäntä murahteli nurkan takana ja paineli luuta kädessä koiruuden perään - ja - huh - sai lopulta kiinni:)
Jos tästä haluaa huumoria repiä niin meillä ajetaan onneksi vain koiraa luuta kädessä, viikonloppuna naapurin emäntä paiskasi luudan isäntänsä otsaan....

Sunnuntain rauhaisaa kotielämää

Olen menossa ylöspäin - nämä rappuset olen osannut kiivetä jo heti kun muutin tähän taloon.

Portaiden välistä on hyvä vahtia mitä alakerrassa tapahtuu.

Lepään aina joskus leikkien välillä.

On hauskaa kun emäntäni tykkää minusta ja silittää, sen olen ymmärtänyt että minun kannattaa vähentää puremista.