Viikonloppu on siitä hyvä että ehtii olla oikeasti Nönön kanssa - laatuaikaa hih hii..
Aamu oli jo eka silmänaukaisusta lähtien miellyttävä. Silittelin Nönöä ja ihmeekseni hän kuunteli hiiren hiljaa paikallaan eikä pyrkinytkään puremaan ja ehdin vielä saada hänet ulos tekemään lirauksensa ja siitäkös piti tietysti paljon kiitellä. Huvittavaa tämä uusi elämä koiran omistajana, nimittäin näin jo untakin Nönöstä. Unessa koiruus nauroi, suorastaan kikatti ja minä ihmeissäni - nauraako koirat?!? Naamanassikka oli kyllä somasti virneessä, unessa menin kaivelemaan Nönön suuta kun oletin hänen syöneen jotain "naurettavaa". Sitten uni loppui.
Kävimme eka kertaa kahdestaan Kesärannassa, sain tankattua ja ajettua autoa ilman vaikeuksia. Aluksi Nönö kampesi minun ja ratin väliin mutta siirsin hänet viereeni penkille ja eipä pyrkinyt takaisin syliin. Paluumatka kotiin olikin jo unettava suolla ja metsässä temmeltämisen jälkeen. Käytiin katsomassa majavan pesääkin mutta siitä koiruus ei ymmärtänyt yhtikäs mittään, ei kai pystykorvaa käytetäkään majavan metsätyksessä:) Nyt lähdenkin Nönön viereen päikkäreille sitten kai pitäisi mennä pihahommiin...Jos tätä plogia joku lukee
niin hauskaa ja eläinrakasta viikonloppua kaikille, etenkin turkulaisille ja turkulaisten kanssa seurusteleville. Tai ainakin niille, jotka ovat läheltä Turkua kotoisin:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti