Metsänkuningas on herännyt

En ole koskaan nähnyt näin suuria tassun jälkiä, isäntäni puhuu karhusta ja metsänkuninkaasta...pelottaa ja kiinnostaa samalla. Menen vain vähän matkaa .....

Kauppareissulle kun ei muuta voi

Tällä viikolla (vk16), luonto kieriskelee kesäntekovaikeuksissa. Aurinko pilkahtaa ja yht'äkkiä on täysi lumimyräkkä päällä. Nönön elämäkin on vähän tapahtumaköyhää kun ei oikein löydy kivoja ulkoilualueita......kura lentää ja kadun varret on täynnä isojen koirien tekemiä lantakasoja.
Siispä isännälle reppu selkään ja yhdessä kolmikko jalkapelissä "Rismaan" pikku ostoksille.
Sen verran retki uuvutti että saimme hyvät yöunet palkaksi:)

Takatalvinen Kesäranta 15.4.

Puhelinherätys klo 4 ja parin kyljenkääntelyn jälkeen aamutoimet täysillä päälle. Ajelimme Nönön kanssa Kesärantaan suurin toivein että pääsemme kiertämään rantoja ja soita mutta eipähän maaseudulla lumet olleetkaan kadonneet samassa tahdissa kuin kaupungissa...ja upottava hanki pakotti meidät kiertelemään latujen pohjia ja aurattuja teitä. Luontohavainnotkin jäivät aika vaatimattomiksi. Tikka, joutsenet ja teerien kukerros jäi "haaviin" tällä kertaa. Syksyllä puihin laittamamme pöllöpöntötkin näyttivät autioilta, toivottavasti niissä kuitenkin on asukkaita emme päässeet ihan läheltä katsomaan. Muuten nautimme Nönön kanssa ulkoilusta vaikka hiukan lumiräntää tipahtelikin, luonnon- ja maaseudun rauhassa sielu aina lepää. Kaunis koiramme on niin uskomattoman mukava kaveri ja aina valmis iloisena lähtemään niin lenkille, metsään kuin pienelle automatkallekin.

Sadepäivä on hyvä lepopäivä, tänään Nönö 8 kuukatta

Luonto vauhdittaa kesän tuloa ja lumien sulaminen saa vauhtia vesisateesta. Pari päivää sitten vielä lähilammella pystyi hiihtämään mutta nyt vesi lilluu jään päällä. Tänään kuulin peipon laulun eli puoli kuuta peipposesta....pitäneekö paikkaansa vanha sanonta? Nönö ei pikkulintujen laulusta piittaa, yritänkin saada huomisaamuna itseni anivarhain liikenteeseen ja viedä Nönön Kesärantaan kuuntelemaan keväisiä luonnon ääniä.

Erilaiset puruluut kiinnostavat paremman tekemisen puutteessa. Tänään Nönö sai herkkupaloja kun tein hirvenlihapyöryköitä voi että vahti oli koko ajan tarkkana ja se katse.....mitäpäs muuta se on kuin lumoava:)

Kevätväsymystä

Nönön juoksu on hiipumaan päin ja jälkimaininkina näyttää olevan väsymystila. Uni maistuu sisällä ja ulkona "normaalia" enemmän. Lähitalojen uroksillakin on siis odotettavissa helpompia aikoja:)

Arki on alkanut ja loma on taas takanapäin. Matkamme aikana Nönö oli päivittäinen puheenaihe ja pohdiskelun kohde - miten mahtaa pärjäillä. Uniini Nönö ilmestyi myös, pieni koira nielaisi ison luun ja minä säikähdin että tukehtuukohan se nyt ja aloin soittamaan Martille, joka ei vastannut puhelimeen - ei sitten millään - tyypillistä unihässäkkää.  Lopulta luu meni "silminnähden" Nönön nielusta läpi! Unen jatkuessa yht'äkkiä musta koira ilmestyi lähettyvilleni ja työnsi kielensä minun suuhuni.......ja seuraavana päivä iski vatsatauti:) Muutama päivä menikin sitten toipumiseen.

Pienet kaverukset Mona ja Nönö

Välillä leikin Monan kanssa ja välillä syön:)

Lattialla oikoo väsynyttä jalakoo.....

Uupunut hoidokki on palannut kotimatolle kellimään. Tällä kertaa isäntäväen loma kesti toista viikkoa ja Nönö pääsi taas Mustalle lammelle emonsa kanssa seikkailemaan.... jo eka aamuna pariskunta oli ottanut ohjakset omiin käsiinsä ja, hankien kantaessa, taivaltaneet Romuvuorelle ja Juralammelle = korpeen. Tutkapanta oli onneksi pikku-Nönöllä kaulassa ja sen avulla Antti paikallisti kaksikon ja toi pihapiirin takaisin. Nönön juoksun takia kaveruksia ei voinut enää päästää yhdessä seikkailemaan vaan tarhaelämäänkin piti taipua.