Taas lisävahvistusta Nönö viisaudesta

Tänä aamuna saimme antaa kiitoksia koirallmme oikein tosissaan. Olen jo monta kertaa kirjoittanut että Nönö ymmärtää puhetta ja taas saimme asialle vahvistusta. Koiruus vei aamulla taskustani kännykän ja kiidätti sen tapansa mukaisesti toiseen huoneeseen jätystettäväksi. No, minä kokeilin pientä koiraani ja hihkaisin "tuo tähän käteen" ja uskomatonta Nönö toi viivana kännyn käteeni. Voi jukra!

Pakkanen sai meidät tänään lähtemään kaupoille shoppailemaan ja ostimme Nönölle sekä juhla- että arkipannan, juhlapanta on vaaleanpunainen ja helmin koristeltu....hih...saatte epäillä järenjuoksuani ihan vapaasti?!? Olen todennut jo vuosia sitten "etten kasva aikuiseksi ikinä", näin olen julkisesti taannut itselleni ikuisen kasvun mahdollisuuden:) Myös hammastahna ja -harja hankittiin, yritämme ainakin huolehtia Nönön hampaista, sehän on tietysti vain viitseliäisyydestä kiinni. 

Untenmailla portailla

Pikkuinen valvoo ja emo nukkuu. Nönön palattua kotiin uupumus oli valtava, näin jo heti koiran silmistä että kaikki vauhti oli karsiutunut perjantai-illaksi pois. Tunsinkin valtavaa myötätuntoa - Nönöllä oli yhtä kokonaisvaltainen väsymys päällä kuin minulla aikanaan eka maratonin jälkeen. En jaksanut muuta kuin oikoa kinttujani vaaka-asennossa ja samaa teki Nönö. Pieni koira oli käytännössä koko illan kyljellään ja vatsallaan matolla  venyttelen välillä koko kroppaansa. Ruokakaan ei maistunut ennen kuin yöllä, ihan kuin ihmiselläkin suuren uupumuksen vallassa nälän tunne katoaa - toki se tulee myöhemin kaksinverroin takasian.

Emo ja pikkuinen



Emo on laittanut varmuuden vuoksi tutkapannan pienelle Nönölle:)

Nönö pääsi taas juurilleen käymään Mustalle lammelle, luontoa riittää ympärillä - kotireitti pitää aina osata kuitenkin. Elämä on jatkuvaa uusien taitojen oppimista koiranpennullakin - emo vielä tarkkkailee jälkikasvuaan. Nönö saikin tänään kokeilla rohkeuttaan kun metsässä vastaan tulikin hirvi...hui....vielä iski pelko ja piti palata isännän luo häntä koipien välissä. Lohdutukseksi yksi paukaus ja harakka puusta. Se ei ollut saanut Nönöä innostumaan. Pyssyn laukaus ei kuitenkaan säikäyttänyt pientä koiraa....hyvä niin.

Vaalipäivä tänään - Nönö mukaan uurnille

Mikäs kuvakulma tässä oikein on - no, meininki on rentoa. Lattialla emännän kanssa on hauska kelliä ja välillä jätystää kädestä.

Pressan vaaleilla ei ole muuta merkitystä Nönön elämässä kuin se että iltalenkki tekee ylimääräisen pysähdyksen vaalipaikan kohdalla.

Viisas Nönö

Ihmettelen Nönön tilannetajua ja viisautta, puheen ymmärtäminen on yksi niistä. Eilen illalla olin alakerrassa puuhailemassa ja Nönö tapansa mukaisesti "pyöri kintereilläni". Minä yks kaks sanoin: "tuo pallo" (pallo ei ollut Nönön näkökentässä) ja pien koiruus lähti ja haki minulle pallon ihan noin vaan. Hihkuin Martille että uskomatonta tuon koiran kanssa:)

Näitäpä riittää kellimiskuvia - kertonee tyytyväisestä koiranpennusta. Päivän aikana kun on tullut tarpeeksi liikuntaa ja leikkiä niin illalla voi kellistellä ihan miten vain pehmoisella matolla - eikä tarvitse koko ajan PURRA:) Toinen alaleuan pitkä piikkihammas on jo lähtenyt pois. Turkki on hyvässä kunnossa, harjaus onnistuu hyvin. Nönö on niin luottavainen että minä voin pyöritellä häntä miten vain, sitten palkitsen namilla. Kultainen ja suloinen on koiramme Nönö.

Kotoista koiranelämää

Kotipihalla ja narun jatkona - onneksi on puhdasta lunta ja paljon!

Potsin kanssa nuuskuttelua.

Nönö parkkeeraa itsensä aina keittiöön kun puuhastelen leipomusten tai ruuanlaiton parissa. Makupaloja ei voi koskaan saada liikaa. Ymmärrän hyvin että kaikki lihatuotteet ovat koiran suurta herkkua mutta että sämpylätaikinakin maistuu - olen kysymysmerkkinä keittiöni lieden ääressä:)

Pystykorvan pentu on jatkuvan ihastelun kohde, ei mene käytännössä yhtään iltalenkkiä kun koiranystäviä kohtaa ja kiitoksia satelee Nönön kauneudesta. Eilen tuli vastaan mainio sekarotuinen koiruus, ristin sen "patukkakoiraksi", kroppa oli kankea pötikkämallinen ja pää veikeän pitkulainen. Karvapeite oli pääväriltään valkoinen ja lyhyehkö. Omistaja kertoi koiran olevan villakoiran ja bichon frisen sekoitus, Nönö yritti saada kaveria leikkiinsä mukaan mutta tyyppi oli ihan cool!

Tänään Nönö on viisi kuukautta

Olen viisi kuukautta ja odotan saavani lounaaksi savulohta.

Istun kauniisti koska tiedän aina saavani herkkuja hyvästä käytöksestä:)

Eilen Nönö oli omassa ympäristössään mutta tänään meni isäntäväen harrastus etusijalle ja Nönön päivä kului, paria pikkulenkkiä lukuunottamatta, kotipihalla ja sisätiloissa. Varmaan hyväkin välillä viettää leppoisampaa elämää:)