Nönö kaikessa mukana

Kuvassa Lohilahden kirkko, jonka takana ulkoilutimme Nönöä vähän aikaa. Lohilahdella kirkko on komean mäen päällä, hautausmaa on vieressä.

Kävin katsomassa kirkkoa myös sisältäpäin ja siellä oli lämmintä ja jouluinen tunnelma kun musiikkiharjoittelu aatonhartauteen oli menossa. Valitettavasti emme voineet jäädä hartauteen.

Poikkesimme kahvilla Majakassa ja saimme iloksemme esitellä Nönöä Martin sukulaisille.

Nönö ihan villinä joukosta ja ihailusta!

Majakka on upealla paikalla ihan "Saimaassa kiinni"!

Jouluaaton matka Lohilahdelle

Ajokeli oli huono jouluaattona, lunta satoi ja tien pinta oli liukas ja Puumalasta Lohilahdelle mutkia ja mäkiä piisasi.  Nönö oli sylissäni "hiirenhiljaa".
 
Rongonsalmen lossi oli vähän pelottava ja kovaääninen, Nönö ei uskaltanut autosta ulos.

Huomattavaa että Saimaa lainehtii jouluaattona täysin sulana, lämpötila plussanpuolella.

Vekaransalmella sama tilanne - ei ulos!

Ei ollut autojonoja, pääsimme sujuvasti ja odottamatta yli salmen.

Aaton aattona Koivikon metsässä

Tarkkailua - on vaan niin vähän elämää täällä:)

Kasvua ja kehitystä

Harja on kuin siili mutta hyvä jätystettävä.

 Kuvasta näkyy miten Nönö on selvästi kasvanut jo lähelle lopullista kokoaan.

Sisäsiisteys on kehittynyt jo niin hyvälle mallille että paperit on viety pois lattioilta ja saimme talon joulukuntoon. Kuusi jää tänä vuonna metsään kasvamaan kun säästämme itseämme jatkuvalta komentamiselta. Oletan että Nönö ei malta olla jätystämättä koristeita ja oksia, kuusi saattaisi näyttää rähjäiseltä alta aikayksikön. Tuohan jouluvalot ja kynnttilätkin ihan hyvä tunnelman.

Katson emäntääni jospa olisi jotain hyvää tiedossa!

Nönö on nukkunut jo kolme yötä kopissaan ja ihmeeksemme suorastaan pyrkinyt iltaisin ulos ja "omaan taloonsa". Koppi on varmaan sisätiloihin verrattuna sopivan lämmin Nönölle kun siellä on 22 asteen sijasta vajaan 10 asteen lämpötila.

Aamulla sisääntulo on kyllä vauhdikas ja ekana on rakettimainen syöksy viereeni kellimään hetkiseksi.

Valkeaa Joulua odotellessa

Söpöliini herkkupalan toivossa ja  kirsu kiiltävänä.

Luminen metsä 20.12.2011. Nönö skarppina ja ihanana.

.

Harmaa viikonloppu ennen Joulua

Ulkoilusta on kutistunut lähes kaikki kiva tässä kuussa siis joulukuussa! Eilen aamupäivällä kuljimme Nönön kanssa läheisen järven rantaa ja katsoimme maisemaa, joka oli täydellisen harmaa. Harmaa taivas heijastui veteen ja kaikki kasvillisuus ja puut olivat veden kastelemat ja vettyneen näköiset, voiko tämä olla joulukuu - ennemminkin lokakuu..... Revimme iloa toisistamme, minä nautin Nönön seurasta ja Nönön askellus on onneksi yhtä iloisen näköistä harmaanakin päivänä. Sanoin Nönölle että onhan sentään ilma raikas kun tuuli puhaltaa järven selältä. Kameran olen jättänyt suosiolla pois matkasta, seuraavissa kuvissa tulee Nönö olemaan jo selkeästi isomman näköinen.

Nönö 4 kuukautta

Tänään on kulunut neljä kuukautta Nönön syntymästä. Neitokainen on saanut jo karkeampaa karvapeitettä ja ryhti on ylväs ja komea. Tarmoa riittää ja parasta nautintoa on ihan selkeästi metsässä vapaana temmeltäminen - eipä tietysti ihme kun kyseessä on pystykorva - siis noin yleensä. Minulle vaan Nönön kehitys on ihmettä ja ihanaa. Hyvä yhteistyö koiran kanssa on hauskaa esim. autossa Nönö on ihan "hiljaisesti" ja muutamat pyynnöt esim. olopurkin palauttaminen onnistuu komennolla "tuo purkki". Mieluisa nukkumapaikkakin on löytynyt makuuhuoneen lattialta, tosin aamuyöksi on vielä tultava viereen - mutta sepä onkin somaa....ja tavaksi on muodostunut aamuhellittely, joka edeltää puruvaihetta. Kun pureminen alkaa sitten onkin aika nousta ja mennä aamutoimille. Muita koiria Nönö näkee tässä lähimaastoissa tosi paljon ja erilaisia rotuja riittää, pystykorvia ei ole kuin pari. Lähitalon pohjanpystykorva Reetu on vähän mustasukkainen kun Nönö lähestyy heidän pihaansa, Reetu kääntyy yleensä selin...hih. Koirat on koiria:)