Hirvimetsällä

Eväsrepun antimet kiinnostavat aina - mitenkäs tuosta riittää meille kaikille....

Saalis on saatu ja odottaa jälkikäsittelyä. Ensinäkemältä Nönö lähti karkuun hirviä mutta kuvan hiljaiset herättävät uteliaisuuden.

Näinkö tässä kävi!

Metsästys on uuvuttavaa

.

Tänään 16.9. olen uurastanut monta tuntia ja tehnyt muutamia näköhavaintoja linnuista. Pari kappaletta teeriä sain haukun päähän mutta... lintupaistia ei kuitenkaaan saatu vain paljon raitista ilmaa - lepään vähän.

METSO putosi - olen onnistunut päätehtävässäni

Vähän on kuva "tärähtänyt" mutta hieno todiste Nönön taidoista. Saalishan näyttää melkein yhtä isolta kuin saalistajakin.

Nönö 1 vuotta ja juhlasaalis

Tarkkailen ympäristöä.....joitakin harvoja ohikulkijoita haukun vähän....naapurin kissolle annan "kyytiä", tosin ovat oppineet jo kiertämään minut kaukaa!

Odottelen jotain tapahtuvaksi.....isäntäni pyörii auton luona....kohta pääsen varmaan metsään!

Toiveeni toteutui ja pääsinkin ihan uuteen ja ennen näkemättömään metsikköön ja sain järjestettyä isännälleni oikean "jytkyn". Kas kun pikinokkani nuuhkaisi metsästä oudon hajun, joka osoittautui supikoiraksi. Pistin täyden rähinän päälle ja aloitin hurjan takaa-ajon - ojassa vesi senkun lotisi kun painelimme peräkkäin. Takaa-ajettu piiloutui lopulta kiven lohkareen alle ja isäntäni avustuksella lähetin luontokappaleen matkalle, jolta ei paluuta ole. Se oli exodus supikoiralle! Yksivuotispäiväni kruunasi yllättäin supikoira.....tätä kokemusta sulattelenkin jonkin aikaa.

Katson kauniisti ja saan kehuja:) Alkaisipa jo metsätyskausi, sitten pääsen emoni kanssa lintuhaukulle.
Luonnonmukainen ja paras olotilani on metsän siimeksessä, emäntäni haluaa vain kuvata minut kukkien keskelle.....okei....kuvatkoon näin syntymäpäivänä.

Seikkalujen saari

Tänään sunnuntaina pääsin mukaan saareen. Saari on pitkä ja hakkuun jäljeltä vähän vaikeakulkuinen, aina pitää jaksaa "nostaa jalkaa" kun hakkuujätettä on esteenä. Veneesaan menin ihan "kiltisti" ja perillä sain taas pelmuta vapaana ja se oli hauskaa. Oli kaikenlaista uutta hajua ihan loppumattomiin.....

Veteenkin uskaltauduin mutta en vieläkään uimaan....ehtiihän sitä joskus! Eniten innostuin puussa rymyävästä teerestä, pääsin jo vähän haukkumaankin mutta mokoma lähti lentoon ja hävisi näkymättämiin nopeasti.

Lempipaikkani on edelleen pöydän alla

Tänään ei ilmeisesti mennä mustikkaan kun kuonooni ei tule ollenkaan metsävaatteiden tuoksua?
Siispä tyydyn kaluamaan namiluutani ja odottelen mitä tuleman pitää.....jaa....taitaa Bolt taas valvottaa isäntäväkeä tänäkin iltana.

Pienet kaverit

Tanjan kuvakokoelmista taas yksi "helmi", Lulu ja Bojo. Rotuviha on näille kaveruksille tuntematon käsite:)